Näe minut, kuule minut, ole minulle vanhempi

Milla Metsälä, Mainiemen kuntoutumiskeskus, Perhekeskus Maininki

Lapsuus on ihmisen kultaista aikaa useimmitenhan niin sanotaan. Joillekkin se sitä on mutta ikävä kyllä joku joutuu olemaan se "elämän oikku".  Lapsella pitäisi olla oikeus raittiiseen vanhempaan, vanhempaan joka jaksaa olla vuorovaikutetuksessa lapsensa kanssa, joka todella on läsnä, joka todella kohtaa lapsen kanssa elämän ilot ja surut. Vanhemman jolla on aikaa sille pienelle ihmiselle.

Lapselle on tärkeää että vanhemmat huomaavat hänet ja iloitsevat hänestä. Lapsi kaipaa vain aikaa ja läsnäoloa. Kesken leikkiensäkin lapsi tarkistaa että kuuluu vanhempiensa elämään, siksi hän pyytää usein vanhempiaan kanssaan leikkimään tai piirrustustaa katsomaan.

Jos lapsi yksin varttuu hän aikuisen rooliin tarttuu

Rakkautta ja hyväksyntää sitä lapsi tarvitsee! Mutta miksi tänä päivänä meidän on vaikea sitä rakkautta pienelle ihmiselle antaa?

Kumpa vain muistaisimme että totuushan on: ilman huolenpitoa ja rakkautta jokainen meistä särkyy...

Tuuba on soitin - ei olotila! Tavoitteena selvä vanhemmuus.

 Janne Takala, A-klinikka-säätiö

Päijät-Hämeessä käynnistyi 20.11.2012 Tuuba on soitin - ei olotila –kampanja, joka tuo katukuvaan, moniin oheistapahtumiin ja toivottavasti ennen kaikkea aikuisten mieliin tärkeän asian: Aikuisten alkoholinkäytöllä  on paljon vaikutuksia lapsiin ja nuoriin.

Median nuorten päihdekokeiluja kohtaan osoittama kiinnostus vie usein huomion siitä tosiasiasta, että aikuisten alkoholinkäyttö aiheuttaa lapsille ja nuorille todennäköisesti enemmän haittoja. Lasinen lapsuus –toiminnan vuonna 2011 Taloustutkimus Oy:n kanssa tekemän nuorten galluptutkimuksen mukaan neljännes suomalaisnuorista on kokenut kotonaan haittoja läheisen aikuisen alkoholinkäytöstä vähintään ”joskus”. Asia ei koske vain alkoholistien lapsia, sillä myös satunnaisesti vanhempiensa päihtymistä kokeneet nuoret kertovat asian haitanneen.

Yleisimmin haittoja kerrotaan aiheutuneen isän (kolme neljästä haittoja kokeneista) ja äidin juomisesta, mutta myös vanhempien nykyiset puolisot ja muut tuttavat aiheuttavat monille ikävyyksiä alkoholinkäytöllään. Tavallisimmat haittakokemukset voidaan määritellä psykososiaalisiksi. Vanhempien riitaisuus on tavallisin lapselle aiheuttama haitta (yli puolilla haittoja kokeneista). Muita yleisiä lasten ja nuorten mainitsemia haittoja ovat häpeä (49 % haittoja kokeneista), ahdistus (38 %) sekä vanhempia kohtaan koetun luottamuksen menettäminen (32 %). Huonolla koti-ilmapiirillä ja heikentyneellä itsetunnolla voi olla kauaskantoisia seurauksia. Epävarmuus omasta ja perheen tulevaisuudesta heijastuu julkisuudessa paljon puituun nuorten aikuisten syrjäytymisen teemaan. Monien tulevaisuutta leimaa näköalattomuus. Miten ongelmien ylisukupolvinen periytyminen voitaisiin estää?

Jospa kääntäisimme vanhempien ja lasten välisen vaikutusketjun suunnan pienen kuvitteellisen kokeen ajaksi päälaelleen: Voisiko meillä aikuisilla olla alkoholiasioissa opittavaa nuorilta? Galluptutkimuksen mukaan suurin osa 12–18-vuotiaista hyväksyy aikuisilta kohtuullisen alkoholinkäytön, erityisesti juhlatilanteissa. Nuori ei siis niuhota. Humalajuominen ei nuorten mielestä kuitenkaan kuulu kotiin. Vanhempien alkoholinkäyttö on ikävintä silloin, kun kodin asioiden hoito kärsii eikä lupauksista pidetä kiinni. Mukavimmillaan vanhempi on nuorten mielestä selvin päin. Onko meillä vanhemmilla tahtoa oppia asioita uudelta sukupolvelta, vai lieneekö tuttu suomalainen alkoholikulttuuri meille liian rakas?

Vanhempien alkoholinkäytön aiheuttamat haitat liittyvät kodin ilmapiiriin huonontumiseen ja vanhempien heikentyneeseen kykyyn toimia turvallisina kasvattajina. Pienemmille lapsille turvattomuutta voi tuoda melko vähäisenkin humaltumisen aiheuttama vanhemman persoonallisuuden muuttuminen. Nuori tarvitsee luotettavaa ja turvallista, vaikka vähän tylsääkin, vanhempaa. Isä ja äiti eivät ole kavereita, eikä hilpeä seuranpitäjä ole lapsen vanhemmaltaan toivoma rooli. Kodin myönteinen henki ja perheen yhteinen arjen tekeminen suojaavat lapsen ja nuoren kasvua. Alkoholia tulee käyttää vastuullisesti siten, että lapsen hyvinvointi on aina etusijalla. Lapset ja nuoret tietävät tämän parhaiten. Tuuba on soitin.

Kirjoittaja Janne Takala (VTM) on Lasinen lapsuus – Sirpaleinen mieli -hankkeen projektikoordinaattori A-klinikkasäätiöllä.