keskiviikko 5. joulukuuta 2012

Terveisiä opiskeluterveydenhuollon ja neuvolan arjesta




Marita Moisander-Pohjonen,Välittäjä 2013 Lahden osahanke



Toisen asteen sekä lukion oppilaissa on sellaisia nuoria jotka eivät käytä lainkaan alkoholia, mutta erityisesti ammatillisissa oppilaitoksissa suurin osa käyttää jonkin verran alkoholia ja osa hyvinkin runsaasti vaikka ovat vielä alle 18-vuotiaita. Moni 16-vuotias käyttää alkoholia 2-4 kertaa kuukaudessa ja kerralla 6-8 annosta, nuori itse arvioi tämän kohtuu käytöksi. Nuorten opiskelijoiden joukosta löytyy myös niitä nuoria jotka käyttävät hyvin runsaasti alkoholia, mutta arvioivat itse hallitsevansa käyttöä ja voivansa lopettaa koska vaan.

Suurin osa nuorista sanoo, että kotona tiedetään ainakin jossakin määrin heidän alkoholin käytöstä, eivätkä vanhemmat sitä tuomitse. Nuoret kertovat myös että heidän vanhemmat itse käyttävät melko maltillisesti alkoholia.

Lahdessa tehdyn kouluterveyskyselyn (2010-v.) mukaan ammattioppilaitosten opiskelijoista 39 % juo itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa. 2011 tehdyn kouluterveyskyselyn mukaan koko valtakunnassa alkoholin käyttö on vähentynyt, mutta tosi humalaan juovien osuus säilynyt samana ja tyttöjen humala juominen jatkanut kasvua. (THL, Kouluterveyskysely 2011) Nuorten parissa työskentelevät työntekijät käyttävät puheeksioton apuvälineenä Adsume-kyselyä, tämä on koettu hedelmälliseksi apuvälineeksi jonka yhteydessä on myös hyvä antaa ohjausta ja tukea päihteiden käytön lopettamiseen tai hallintaan.

Neuvolassa jo raskauteen liittyvällä 1.käynnillä otetaan päihteiden käyttö puheeksi ja silloin osa asiakkaista tarvitsee ohjausta päihteiden käytön lopettamiseen. Jatkokäynneillä onkin hyvin tavanomaista, että asiakas on vähentänyt tai lopettanut päihteiden käytön kokonaan, työntekijöiden arvion mukaan valtaosa on hyvin motivoituneita luopumaan päihteistä raskauden ajaksi myös siis isät. Neuvoloissa näyttäytyy enemmän pienten vauvojen vanhempia jotka pitävät hyvin normaalina rentoutumiskeinona” viihteellä”käymistä johon liittyy myös alkholinkäyttöä, näin siis vaikka vauva olisi vielä melko pienikin.

Neuvolassa keskustellaan alkoholin käytöstä myös leikki-ikäisten lasten vanhempien kanssa, aktivoivaan vanhempaa pohtimaan haluaako oman lapsen näkevän vanhempien alkoholin käyttöä. Myös lapsen ääni pyritään saamaan kuuluville esimerkiksi keskustelemalla lapsen kanssa siitä miten perheessä vietetään yhteistä aikaa.

Neuvoloissa Audit-lomake on osittautunut hyväksi puheeksiotto menetelmäksi. Kaikki vanhemmat, myös isät täyttävät Audit-lomakkeen ennalta sovituissa tarkastuksissa.


Päihteistä puhuminen on siis arkipäivää jokaisen asiakkaan kohdalla niin neuvolassa kuin opiskeluterveydenhuollossakin, ei tarvitse olla ongelmaa ennen kuin asia otetaan puheeksi !

maanantai 26. marraskuuta 2012

Näe minut, kuule minut, ole minulle vanhempi



Milla Metsälä, Mainiemen kuntoutumiskeskus, Perhekeskus Maininki

Lapsuus on ihmisen kultaista aikaa useimmitenhan niin sanotaan. Joillekkin se sitä on mutta ikävä kyllä joku joutuu olemaan se "elämän oikku".  Lapsella pitäisi olla oikeus raittiiseen vanhempaan, vanhempaan joka jaksaa olla vuorovaikutetuksessa lapsensa kanssa, joka todella on läsnä, joka todella kohtaa lapsen kanssa elämän ilot ja surut. Vanhemman jolla on aikaa sille pienelle ihmiselle.

Lapselle on tärkeää että vanhemmat huomaavat hänet ja iloitsevat hänestä. Lapsi kaipaa vain aikaa ja läsnäoloa. Kesken leikkiensäkin lapsi tarkistaa että kuuluu vanhempiensa elämään, siksi hän pyytää usein vanhempiaan kanssaan leikkimään tai piirrustustaa katsomaan.
Jos lapsi yksin varttuu hän aikuisen rooliin tarttuu

Rakkautta ja hyväksyntää sitä lapsi tarvitsee! Mutta miksi tänä päivänä meidän on vaikea sitä rakkautta pienelle ihmiselle antaa?
Kumpa vain muistaisimme että totuushan on: ilman huolenpitoa ja rakkautta jokainen meistä särkyy...

torstai 22. marraskuuta 2012

Tuuba on soitin - ei olotila! Tavoitteena selvä vanhemmuus.



 Janne Takala, A-klinikka-säätiö

Päijät-Hämeessä käynnistyi 20.11.2012 Tuuba on soitin - ei olotila –kampanja, joka tuo katukuvaan, moniin oheistapahtumiin ja toivottavasti ennen kaikkea aikuisten mieliin tärkeän asian: Aikuisten alkoholinkäytöllä  on paljon vaikutuksia lapsiin ja nuoriin.

Median nuorten päihdekokeiluja kohtaan osoittama kiinnostus vie usein huomion siitä tosiasiasta, että aikuisten alkoholinkäyttö aiheuttaa lapsille ja nuorille todennäköisesti enemmän haittoja. Lasinen lapsuus –toiminnan vuonna 2011 Taloustutkimus Oy:n kanssa tekemän nuorten galluptutkimuksen mukaan neljännes suomalaisnuorista on kokenut kotonaan haittoja läheisen aikuisen alkoholinkäytöstä vähintään ”joskus”. Asia ei koske vain alkoholistien lapsia, sillä myös satunnaisesti vanhempiensa päihtymistä kokeneet nuoret kertovat asian haitanneen.

Yleisimmin haittoja kerrotaan aiheutuneen isän (kolme neljästä haittoja kokeneista) ja äidin juomisesta, mutta myös vanhempien nykyiset puolisot ja muut tuttavat aiheuttavat monille ikävyyksiä alkoholinkäytöllään. Tavallisimmat haittakokemukset voidaan määritellä psykososiaalisiksi. Vanhempien riitaisuus on tavallisin lapselle aiheuttama haitta (yli puolilla haittoja kokeneista). Muita yleisiä lasten ja nuorten mainitsemia haittoja ovat häpeä (49 % haittoja kokeneista), ahdistus (38 %) sekä vanhempia kohtaan koetun luottamuksen menettäminen (32 %). Huonolla koti-ilmapiirillä ja heikentyneellä itsetunnolla voi olla kauaskantoisia seurauksia. Epävarmuus omasta ja perheen tulevaisuudesta heijastuu julkisuudessa paljon puituun nuorten aikuisten syrjäytymisen teemaan. Monien tulevaisuutta leimaa näköalattomuus. Miten ongelmien ylisukupolvinen periytyminen voitaisiin estää?

Jospa kääntäisimme vanhempien ja lasten välisen vaikutusketjun suunnan pienen kuvitteellisen kokeen ajaksi päälaelleen: Voisiko meillä aikuisilla olla alkoholiasioissa opittavaa nuorilta? Galluptutkimuksen mukaan suurin osa 12–18-vuotiaista hyväksyy aikuisilta kohtuullisen alkoholinkäytön, erityisesti juhlatilanteissa. Nuori ei siis niuhota. Humalajuominen ei nuorten mielestä kuitenkaan kuulu kotiin. Vanhempien alkoholinkäyttö on ikävintä silloin, kun kodin asioiden hoito kärsii eikä lupauksista pidetä kiinni. Mukavimmillaan vanhempi on nuorten mielestä selvin päin. Onko meillä vanhemmilla tahtoa oppia asioita uudelta sukupolvelta, vai lieneekö tuttu suomalainen alkoholikulttuuri meille liian rakas?

Vanhempien alkoholinkäytön aiheuttamat haitat liittyvät kodin ilmapiiriin huonontumiseen ja vanhempien heikentyneeseen kykyyn toimia turvallisina kasvattajina. Pienemmille lapsille turvattomuutta voi tuoda melko vähäisenkin humaltumisen aiheuttama vanhemman persoonallisuuden muuttuminen. Nuori tarvitsee luotettavaa ja turvallista, vaikka vähän tylsääkin, vanhempaa. Isä ja äiti eivät ole kavereita, eikä hilpeä seuranpitäjä ole lapsen vanhemmaltaan toivoma rooli. Kodin myönteinen henki ja perheen yhteinen arjen tekeminen suojaavat lapsen ja nuoren kasvua. Alkoholia tulee käyttää vastuullisesti siten, että lapsen hyvinvointi on aina etusijalla. Lapset ja nuoret tietävät tämän parhaiten. Tuuba on soitin.

Kirjoittaja Janne Takala (VTM) on Lasinen lapsuus – Sirpaleinen mieli -hankkeen projektikoordinaattori A-klinikkasäätiöllä.

keskiviikko 17. lokakuuta 2012

PETEllä on asiaa

No niin, nyt alkaa elvytystoimet: PETEn blogi on avattu vanhan hävittyä (kenties liian laiskan kirjoittelun vuoksi?). Ja PETEllä on asiaa, paljonkin!

Tätä blogia kirjoittelee seutuPETE eli Sosiaalialan osaamiskeskus Versossa työskentelevä seutukoordinaattori. Blogissa vierailee myös erilaisia kirjoittajakumppaneita, aina ajankohtaiseen teemaan ja meneillään olevaan toimintaan liittyen. Syksyllä blogissamme vierailevilla kirjoittajilla on asiaa mm. ylisukupolvisuuden ehkäisystä sekä Mielenterveysviikolla mielenterveydestä - joka muuten kuuluu meille kaikille!

Blogin otiskkona on ajatusta - edellä, joka sisältää monipuolista sanaleikkiä. PETE toiminnassa on laajaa ajatusta, valtakunnallisesti ja seudullisesti. Olemme myös edellä, monella tavalla: edellä ongelmia, edellä haitallisia ajatuksia, edelläkävijöitä luomallamme toimintamallilla. Tutustu PETE toimintaan
verkostowikissämme: http://phehkaisevatyo.pbworks.com
sekä Facebookissa: www.facebook.com/phehkaisevatyo
ja TULE MUKAAN!

Ehkäisevä ja edistävä työ kuuluu kaikille - nyt myös tämän blogin kautta :)

Silja Wahlsten
va. seutukoordinaattori